Rippikakku

Katsokaapa, olen löytänyt tieni tänne jo toisen kerran tällä viikolla! Välillä täytyy kyllä ottaa itseään ihan tosissaan niskasta kiinni, että tulee päiviteltyä blogiakin. Toisaalta, kun käy töissä, opiskelee yliopistossa, harrastaa juoksua ja keilailua ja haluaa välillä nähdä sukulaisia ja ystäviä, on kai ihan ymmärrettävää, että kotiin päästyä haluaa vaan hengähtää ja katsella hetken töllöä. Vai onko? En ihan tarkkaan tiedä, ketkä kaikki siellä ruudun takana blogiani lukevat, mutta uskallan väittää, että itse kullakin on ajankäyttöongelmia. Useimmiten kiire on itse aiheutettua, jos siis puhutaan työn ulkopuolisista asioista. Niin se on meikäläiselläkin.

Mua ehkä jopa hävettää tuoda näytille näitä kakkuja niiiin monen kuukauden viiveellä. Ja se siitä syystä, että en enää muista, mitä kakut pitävät sisällään. En sitten millään. En nyt uskalla edes arvata, ainoostaan tiedän, että kakku on vähälaktoosinen lukuun ottamatta päällä olleita simpukkasuklaita.


Tämän kakun valmistin muutamien toiveiden pohjalta rippijuhliin. Kutsukortissa oli merenneito, jota teemaa yritin tuoda jollakin tavalla mukaan. Suklaaspritsaukset eivät tällä kertaa onnistuneet, joten täytyi yrittää neito maalata. Itse merenneitoa lukuun ottamatta olen kakkuun (tai oikeastaan kakkuihin, kun näitä tein kaksi) ihan tyytyväinen. Kun vaan muistaisi, mitä se pitää sisällään. Hmmm.